lauantai 18. huhtikuuta 2015

Koirauintia

Näin sitä JyJu -haaveet (20 neule-/virkkuutyötä välillä jouluaatto-juhannusaatto) taitaakin pikkuhiljaa alkaa kariutua, sillä eihän tässä nyt aikaa ole ollenkaan. Töitä on valmistunut neljä, joista en yhtä ole saanut vielä kuvauskuntoon. Alotettuja sen lisäksi on kolme. Muutamat tiskirätit saisi väsäiltyä, mutta eipä niitäkään niin montaa varmaan ehtiäisi että saisi sen loput 13 kappaletta töitä kasaan. Syynä ajanpuutteeseen vaatimattomat kolme työpaikkaa sekä opiskelut.

Joskus sitä oikeasti miettii kuinka hullu onkaan, kun on pakko kasata hommia enemmän kuin tarpeeksi. Ikuisuusprojekti opiskelu sentään näyttää jossain määrin etenevän. Työt joustaa kohtalaisen hyvin ja paljon päätöksiä on tehty että opiskelut edistyisi vieläkin paremmin. Pahimmat päivät noudattaa mallia: opiskelua, töitä, toisia töitä, vähän opiskelua ja nukkumaan. Vapaa-aikaa siis ei pahemmin ole näinä päivinä.

Sattuneesta syystä on Ruusakin ollut hieman vähemmällä huomiolla kuin normaalisti. Pääsiäisenä ajattelin kuitenkin että voitaisiin keksiä jotain hauskaa yhdessä. Varasinpa siis ajan koirauimalaan. Koirauimala toimii vähän kuin ihmisten uimahalli. Isoin ero on se, että uimavuorolla ei vieraita koiria ole. Saa siis koko puolituntisen käyttää itse. Hintaa on sen verran ettei näillä osa-aikatöitä tekevän opiskelijan varoilla kovin usein käydä, mutta hauska se on sillointällöin. Kävimme Tampereen koirauinnissa Nokian puolella. Mukavinta oli, ettei tarvinut muistaa oikein mitään ottaa mukaan, muuta kuin koiransa ja vähän vaihtovaatetta. Uimalalla oli tarjolla noutajahihna (ettei oma kastu), puhtaat pyyhkeet, shampoo koiran pesuun ja vesileluja. Uintiliivejäkin löytyy kokemattomammille uimareille. Muutaman kerran harjoittelimme altaaseen menoa oikein rampilta ja sen jälkeen homma oli meidän osaltamme hanskassa. Ensimmäisen viisiminuuttisen jälkeen luulin että Ruusa saa vähintäänkin sydänkohtauksen kun oli niin hirveä meno ja meininki päällä ja jouduin ottamaan hihnaan odottamaan ja tasailemaan hengitystä. Loppu puolituntisesta sitten menikin parilla lyhyemmällä odottelutauolla. Poislähtöä Ruusa protestoi huutamalla. Kamalinta oli kun joku muu pääsi altaaseen ja hänet sieltä raahattiin pois. Suihkussa huudettiin, siis lähinnä ulvottiin, ja koitettiin suihkun seinää epätoivoisesti kiivetä allasosaston puolelle.

Tänään sitten käytiin uudestaan ja hommat sujuikin jo paljon paremmin. Ruusa malttoi jopa kuunnella käskyjä ja odotteli sykkeen tasaantumista käskystä eikä hihnaa tarvittu. Alla pari kuvaa meidän uimareissusta.