torstai 12. syyskuuta 2013

Reenikauden avaus

Jesjes! Ensimmäinen tottelevaisuuskoulutuksen reenikerta on takana. On mukava huomata että koiralle on ihan oikeasti kasvanut korvat (tai sitten ne oli ne lihapullat mitkä sen piti lähes kunnollisena). Perusasento sujuu kuin itsestään kun lihapullien haju liehottelee Ruusan nenään. Kontaktikin on ihan toista luokkaa mitä silloin keväällä. Hihnassa riekkuminen jäi nyt ainakin tällä kertaa myös pois!

Tulipa myös todettua ettei tuollainen ohut tokohihna toimi meillä ainakaan nyt toistaiseksi. Häiriöreeninä kouluttaja potki tennispalloa kun koirat piti samalla saada pidettyä sivulla ja kontaktissa. Meillä tosin pallo on pyhä. Se on se ihan viimeisin megamotivaattori mitä Ruusa kunnioittaa vaikka taivas tippuisi ympäriltä niskaan. Ihminen joka pitelee palloa muuttuu maailmankaikkeuden ylimmäksi olennoksi. Tästäpä syystä nyt sitten sormessa on melkoinen vekki ja muutenkin käsi hihnan kohdalta palanut hieman araksi. No, oppia ikä kaikki. Ensi kerralla perus kaulapanta kaulaan ja jykevä solmutettu hihna sen kaveriksi.

Nyt kun huomaa että Ruusa on hieman aikuistunut, olisi mukava käydä jossakin mätsärissä taas katselemassa meininkiä. Kesältä jäi kokonaan käymättä. Tutkin olisiko missään lähiaikoina mutta eipä näkynyt ainakaan koirat.comin tapahtumakalenterissa. Ehkä niitä taas syksyn mittaan sinne alkaa ilmestyä. Tekisi myös mieli mennä ihan katsomaan joku oikeakin näyttely. En ole ikinä oikeassa koiranäyttelyssä käynytkään, ja olisikin hurjan mukava mennä sinne katsomaan miten se homma oikein toimii. Sitten kun moiseen tulee mentyä niin ei ihan kujalla olisi.

Katselin tässä Ruusan pentukansiota. Siellä oli kuvat isästä ja emästä ja huomasin kyllä yhtäläisyyksiä kumpaankin! Ulkomuoto on selvästi peritty emän puolelta, mutta väritys sitten muistutti tosi paljon isänsä väritystä. Olisi hauska kumpainenkin nähdä nyt kun neitipieni on kasvanut isoksi ja katsoa miten paljon samoja piirteitä mm. luonteesta löytyy.

Mutta loppuunpa vielä illan fiiliskuvat. Ruusa väsähti reeneistä ihan kunnolla näköjään. Koitti vähän luuta nakertaa muttei silmät edes pysyneet auki, joten kellahti jalkoihin vaan nukkumaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti