perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pääsiäiskuulumisia

Voihan räkä! Se flunssa sitten lopulta saavutti minutkin. Ainoa useamman päivän vapaa kun oisi vielä ehtinyt ulkoillakin oikeen tuntitolkulla niin tokihan se flunssa iskee. Jännä flunssa siinä mielessä kun kuume ei nouse ollenkaan, alilämmön puolella oikeastaan ollaan oltu viimeset pari päivää. Olo on jokatapauksessa melkosen kammottava ja nokka on niin tukossa että ei ilma sitä kautta kulje melkeinpä olleskaan. Pöh. Suunnitelmissa oli pitkä patikointi eväiden kanssa, joka täytyy nyt unohtaa.

Palaillaan nyt kuitenkin hieman aiemmas viikkoa. On ollut ihan mahtavat kelit tällä viikolla. Ihanaa kun kevät tulee ihan kunnolla. Nyt kun kelit on plussan puolella niin voisi loputkin lumet vaikka mun puolesta sulaa pois.
Tässä parit kuvat keskiviikon aamulenkiltä.



Tänään päästin Pepen tänne asuntoon kirmailemaan vapaasti. Ruusan pistin siksi aikaa turvaportin taakse, kun en ehtinyt niin tarkasti vahtimaan ruokaa tehdessä. Pikkasen tarjosin Pepelle maistiaisia salaatista. Sormethan siinä meinasi mennä mukana kun niin hyvin maistui.


Pepe on aivan mahtava pupu! Tosi rohkea kaveri ja loikkii onnellisena jalkoihin kun häntä lähestyy. Jos päälaelta silittelee niin rentoutuu nautiskelemaan eikä enää kiirehdi mihinkään. Ruusasta kun ei satavarma ole, niin kaneja ei oikein voi jatkuvasti pitää asunnossa vapaana kun olen kotona. Varsinkaan jos en pysty ihan jatkuvasti Ruusaa vahtimaan. Kyllähän nuo yhessä pystyvät olemaan näin yleensä. Äkkinäiset liikkeet saattavat vaan laukaista koirassa jonkin moisen riistavietin, pentukin kun vielä on. Riskiä siis ei viitsi ottaa.

Mulla on ollut nyt joulukuun alusta hieman rutiinit hukassa. Siis ihan perus kämpän siistinäpito ja muut tällaset pikkuaskarerutiinit. Tuntuu että vaan oli vaikea aikatauluttaa muuhun elämään mukaan noita kun töitä olikin yhtäkkiä enempi. Tein itselleni listan asioista joita pitäisi tehdä muutama kerta viikossa. Nyt meinaan kämppä näyttää ihan järkyttävältä tällä hetkellä. Koiran leluja on edestakas, lisäksi heinänkorsia on kulkeutunut ympäriinsä ja keittiökin on aika kaaos kun tiskikone odottaa tyhjentämistä ja täyttämistä. Koti kun on edes suhtkoht siisti niin keskittyminenkin on ihan erilaista, pakollisiin kouluhommiin esimerkiksi..

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Neulomuksia ja viimeviikko tiivistettynä

Näinpä näin, sainkin kuin sainkin pari pipoa tehtyä tuossa. Toinenhan oli Cthulhupipo joka oli tarkoitus tehdä joululahjaksi, mutta valmistui vasta tuossa jokunen aika sitten. Tosin odottelee vieläkin lankojen päättelyä..



Vähän joutui venyttelemään kun jääräpäisenä tein liian pienillä puikoilla. Lisäksi joutui aika rankalla kädellä muokkaamaan mallia ylipäänsä ravelryn ohjeesta. Mutta ihan kiva siitä tuli!
Sitten tein itselleni pipon ihanasta malabrigo worsted langasta. Tämän tosiaan bongasin itselleni pipolangaksi Jyväskylän kynttiläntekoreissulta Titityyssä vieraillessa. Mukava väri ja kivan paksua ja pehmoista lankaa.


Hieman todellisuutta tummempi mutta sävy on aikalailla oikea

Kammon vääristyneet värit. Oikeammat vyyhtikuvassa.

Lisäksi hiljaisina työpäivinä on joskus aikaa neuloskella. Viikonloppuna aamun hiljaisina tunteina aloitin tumput itselleni Novitan Huopasesta. Nämä sainkin valmiiksi sunnuntain aamuvuoron ensimmäisinä tunteina ja aloitin samasta langasta vielä pienemmät tumput päälle. Nämä menee lahjaksi miehen veljentytölle jolle tulee täyteen 3v. Ei oikeastaan hajuakaan miten suuret (tai pienet) 3v tytön kädet on mutta kaipa niistä sopivat tulee. Kunhan ei vaan liian pienet olisi! Malli oli omakeksimä.



Viimeviikolla nautittiin Ruusan kanssa jokusesta aamulenkistä iltavuoropäivinä. Kelit olivat aivan priimaa. Käytiinkin tutustumassa Myllyvuoren metikköön ja kävin rustaamassa nimeni kätkön lokikirjaan. Ruusa oli toki onnesta soikeana kun uusi metikkö jota tutkia ja kirmasi edestakaisin.

Ollaan mettässä!

Nätisti istui odottamaan kuvan ottamisen ajaksi :)

Muutoin viimeviikko oli melkoinen kammotus. Vaikka töitä nyt ei tuntiensa puolesta ihan hirveästi ollut, niin parit dedikset painoi päälle niin kovasti että ressiä oli enempi kuin laki salli. Nyt toki jäi se pieni ylikierrosolo päälle mutta kaipa se tästä tasaantuu, toivottavasti viimeistään pääsiäisen vapaina. Urheilu koiran kanssa ulkoilua lukuunottamatta on jäänyt tauolle, samoin syömiset mennyt miten sattuu ja herkkuja on tullut mutusteltua ihan liikaa. Sen taas sitten huomaa yleisessä jaksamisessa. Tällä viikolla olisi tarkoitus taas palata ruotuun että jaksaa keväästäkin nauttia taas!

Pitääpä vielä viimeviikosta mainita sen verta että tein ihan ensimmäistä kertaa elämässäni kaalilaatikkoa. Nyt muistan minkä takia sitä joskus vihasin: se HAJU! Hyväähän se on mutta se haju latistaa fiilistä melkoisesti. Varsinkin kun sekaan pistää lisäksi raejuustoa lautaselle niin aijai!

Hyvää alkanutta viikkoa! Tällä viikolla ehtiää kyllä enempi kirjoitellakin sitten taas.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Terveellisemmät sämpylät ja kanapataa

Voi että kun iski taas kunnon leipomispuuska. Selailin eilisen erästä kokkikirjaani jossa on otettu huomioon hieman normaalia kokkikirjaa paremmin eri ainesosien terveysvaikutukset. Kyseesä siis nykykodin ruutukokki.


Eilinen kanapatani sai inspiraation tästä, samoin tämän päivän sämpylät. Tässäpä siis kumpainenkin ohje minun mukaani, muokattu kirjan ohjeesta enempi tai vähempi.

Kanapata

500-600g kanan fileesuikaleita
600g parsakaalia
1 tölkki kidneypapuja
2 tlk (n. 700g-800g) tomaattimurskaa
5-6 valkosipulin kynttä viipaloituna
mausteita oman maun mukaan

Kanat paistetaan lorauksessa oliiviöljyä, samalla huuhdotaan kidneypavut ja annetaan liota jonkun aikaa kylmässä vedessä. Kun kanat ovat kypsiä, maustetaan suolalla ja muilla mausteilla. Sekaan heitetään parsakaalit ja viipaloidut valkosipulit, tomaattimurska sekä kidneypavut. Annetaan hautua kannen alla 20-30min. Ja valmista! Fileesuikaleet voi korvata myös muulla lihalla. Päälle voi pistää raejuustoa.


Itse käytin tässä Pirkan valkosipulitomaattimurskaa (lilassa tetrassa). Ei sisällä muistaakseni säilöntäaineita tai muutakaan ylimäärästä. On valmiiksi maustettua tosin. Tästä tuli ainakin mun mittapuulla ihan järkyttävän kokoinen satsi. Itsekseen tätä syö muutaman päivän.

Sämpylöidenkin ohje on tästä kirjasta sovellettu sen mukaan mitä pienestä lähikaupasta löytyi eilen iltasella.

Terveellisemmät sämpylät

5dl vettä
50g hiivaa tai pussillinen kuivahiivaa
2tl suolaa
1dl oliiviöljyä
4dl graham täysjyvävehnäjauhoja
2dl kauraleseitä
6-8dl vehnäjauhoja

Hiiva sekoitetaan ja liuotetaan kädenlämpöiseen veteen, kuivahiiva hieman lämpimämpään. Sekoita sekaan öljy ja suola. Sekoita vähitellen lisäten grahamjauhot, kauraleseet ja vehnäjauhot. Kohota vesihauteessa n. 30min. Leivo sämpylät pellille ja kohota vielä 30min liinan alla. Voitele vedellä tai kananmunalla ja paista 225 asteisessa uunissa 10-15minuuttia.


Tarkoitukseni oli käyttää spelttijauhoja mutta ei tosiaan pikkukaupasta löytynyt, joten ostin graham täysjyvävehnäjauhoja käytettäväksi vehnäjauhojen kanssa. Myöskin unikonsiemenet oisivat olleet kiva lisä päälliskoristeeksi mutta ei niitäkään ollut.

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Kaunista kevättalvea

Voihan ihanuus mikä keli siellä oli! Vapaapäivästä on nautittu täysin siemauksin. Suunnattiin Ruusan kanssa Suolijärven jäälle ja testailin samalla tuota sykemittariani, jotta mitenkä se toimii ylipäänsä. Alkuun oli vähän vaikea saada mitään lukemaan kellon ruudulle, mutta kun hiki nousi pintaan tuolla tarpoessa niin sai kontaktin iholta ja alkoi näkyä ihan järkevää lukua.

Kuten jo sanoinkin, niin oli aivan mahtava keli. Tallusteltiin vuoron perään jäällä ja metikössä rannan viertä. Muutaman kerran päästin vapaaksikin kun ei ollut ihan lähettyvillä muita. Yllättävän pitkä reissu tuosta tuli käveltyä näköjään. Kaksi tuntia meni aikaa ja kilometrejä kertyi jopa 8,7. Ei yhtään tuntunut niin pitkältä, ei aika eikä matka. Huomenna varmastikin samanmoinen lenkki tiedossa!




Tänään vähän trimmailin ruusan masukarvoja lyhyemmäksi, että neidin vyötärökin näkyisi. Näytti ihan pullerolta kun ei erottanut missä se vatsa oikein menee. Trimmaustaitoja pitää selkeästi vielä hioa, myöskin paremmat välineet lienee paikallaan. Nythän siis keittiön sakset toimivat trimmaussaksina..


Ihme pötkylä koira. Toivottavasti vähän säkää kasvaa vielä ettei ihan rintakehä maata pitkin viistäis.

Nythän tosiaan sitten alettiin raakaruokaa hieman lisäämään. Saa nähdä mitä käy. Eilinen vähä ei ainakaan näyttänyt vaikuttavan mitenkään. Pikkasen uskalsin tänään nostaa määrää. Käytössä siis nyt nappuloiden (Bento Kronen NB Maxi Growth) lisäksi Mustin ja mirrin oma brändi Maukas, ja heidän kana mix ateria. Ruusa ainakin on ihan hulluna tuohon. Myös nappula vaihtuu kun tuo säkki on puolivälissä. Mietinnässä nyt Acanan Puppy Large Breed -sapuska. Nutroa (Puppy Large Breed) saatiin kokeiluun pieni pussukka mustimirristä kun edustaja oli siellä paikalla viimeksi käydessäni. Sekin vaikuttaa ihan kohtuulliselta sapuskalta. Tosin vähän mietityttää kun sisältää riisiä, maissiproteiinia sekä vehnää. Missään ei löydy myöskään äkkiseltään prosentuaalisia määriä mistä energia muodostuu. Mutta kaipa se aikalailla samoissa on kaikissa laadukkaissa kuivaruoissa.

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Tottista ja epäonnea

Lähetään ensin mukavista asioista liikenteeseen. Aloitettiin Ruusan kanssa eilen perustottelevaisuus näin pari kertaa myöhässä Pirkanmaan noutajakoirayhdistyksellä. Kaksi ensimmäistä kertaahan  jäi kokonaan pois Ruusan kennelyskäepäilyn takia. Harjoteltiin ihan perusjuttuja. Ohituksia ja odottamista. Minulle huolenaiheena oli luoksetulo. Monta kertaa oli epäonnistuttu aiemmin tilanteissa joissa oli häiriöitä. Nyt oli ympärillä useampi koira omistajineen. Ruusan jätin makaamaan siihen koiraringin kehälle, mukaani otin vinkulelun ja menin viiden metrin päähän ringin keskelle. Nätistihän Ruusa odotti. Oli ihan järkyttävän hyvä yllätys MULLE että se siinä rauhassa makasi ja piti katseen minussa. Ylpeänä sitten kutsuin luokse ja vinguttelin pikkasen vinkulelua. Sieltä se juoksi tuhatta sataa mun luokse. Ei muiden koirien eikä ihmisten luokse. Luoja että meinasin pakahtua ylpeydestä! Lopuksi oli vielä harjoitus jossa koirat jätettiin rinkiin makaamaan ja omistajat menivät keskelle, tai niin pitkälle kun uskalsivat koirasta lähteä. Ja taas Ruusa makaili kiltisti siellä kehällä odottamassa. Kerran nousi ja meinasi lähteä perään mutta nopeasti älähdin niin laskeutui saman tien maahan odottamaan. Siinä sitten minuutin parin verran odottelin ja jumantsukka kun koira vaan pysyi. Kerrankin näin päin että onnistutaan monesti. Selkeesti lelupalkkareenistä ollut hyötyä. Lopussa sitten Ruusalla menikin hermo moiseen seisoskeluun ja alkoi naurettava hihnarehaaminen josta melkein oltiin päästy jo pois. Kaiken kaikkiaan kyllä kovin antoisa kurssikerta. Usko omaan koiraan kasvoi roppakaupalla.

Tänään sitten lähdettiin vielä vähän jäälle pillin kanssa reenailemaan luoksetuloa. Ensin ihan vaan hihnassa. Lopulta päästin vapaaksi ja jätin pidemmän matkan päähän odottamaan. Yhtä kertaa lukuunottamatta meni huikean hyvin. Puolivälissä reenailua Ruusa löysi maailman kiinnostavimman syödyn kävyn raadon. Siitä se sitten riemu repesi kun koira lähti leikkien käpy suussa karkuun. Käpy kun oli selätetty (siis pureskeltu tohjoksi ja syöty), jatkui taas reenit useamman onnistumisen kera kun edes olisi voinut kuvitella. Tämä reeni piristi melkoisesti mieltä. Muutoin kun tämä päivä ei ihan niin nappiin mennytkään.

Ja siitä päästäänkin sitten avautumispuolelle. Kolme viikkoa olen nyt keräillyt univelkaa kun uni ei vaan tule. Iltaisin väsyttää rutkasti, mutta kun menee sänkyyn niin ei vaan nukahda. Ja sitten kun lopulta nukahtaa niin heräilee jatkuvasti ihan pieniinkin ääniin. Liekö sitten sitä kun on miljoona rautaa tulessa eikä nyt tosiaan ole saanut kahta peräkkäistä vapaapäivää kolmeen viikkoon. Lisäksi kotiintullessa huomasin että eteisen lattiaan oli revitty uusi aukko. Hitsi että harmitti. Ärähdin Ruusallekin melkoisen kovasti, vaikka turhaahan se varmaan siinä vaiheessa enää oli kun koira ei enää varmaan muistanutkaan koko hommaa. Ostin myös huutonetistä sykemittarin, ihan Polarin oli. Innoissani olin odotellut sitä muutaman päivän, ja eiköhän sitten selvinnyt että se sykevyön patteri ei ollutkaan vaihdettava. Ilmoituksessahan siis luki että joko kellosta tai sykevyöstä patteri lopussa. Missään ei lukenut mitään että ei voisi siihen uutta pistää. Ja muutenkin luki että olisi uudenveroinen tätä pientä asiaa lukuunottamatta. Uudenveroinen jos lähetin on käyttökelvoton..? Uusi lähetinhän maksaa n. 40-50e. Jos sellaisen nyt ostan niin yhtälailla olisin voinut ostaa uuden sykemittarin alkuunsakin. 80e saa jo ihan pätevän sykemittarin kuitenkin. Suututtaa! Pistin myyjälle kyllä nyt vielä viestiä että pettynyt olen siihen ettei missään ollut mainintaa moisesta.

Mutta tällaista tällä kertaa. Tarkoitus olisi jotain videopätkää jossain vaiheessa ottaa luoksetuloreeneistä. Lisäksi parit neulomukset on valmistunut, joten niistä varmaankin sitten seuraavalla kertaa!

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Viikko vierähti, aika hujahti

Ihan käsittämätöntä miten tämäkin viikko meni näin nopeasti. On tullut huomattua nyt, että kun asiakaspalvelutyötä tekee paljon niin muuttuu paljon epäsosiaalisemmaksi. En jaksa niin paljoa irkata, tsättäillä enkä ainakaan erityisesti järkätä aikaa siihen että näkisi ihmisiä. Kaiken vapaan priorisoi mieluummin koiran kanssa harrastamiseen, liikuntaan, opiskeluun ja ihan vaan rentoutumiseen. Eikä sitä aikaa tunnu tällä hetkellä jäävän ylikään siitä. Tietokoneella pelailu on jäänyt kokonaan. Neulominenkin ikävän vähälle. Ja nyt kun oikeestaan miettii niin ei tää nyt sinänsä haittaakaan. Kivahan tietysti ois kavereita jaksaa joskus nähdä. Mutta eiköhän tää tästä vähän helpotu kun pidemmälle kevättä mennään.

Siitä on jo kaksi viikkoa kun oli kaksi perättäistä vapaapäivää mulla. Ensi viikonloppuna sellainen luksuus on tiedossa. Silloin levätään.

Olen ihan hurahtanut nyt spinningiin. Kävin aiemmin viikolla EasySpinning -tunnilla, jossa käytiin ihan alusta alkaen läpi miten pyörän säädöt tulee pistää kuntoon. Tykästyin siihen sitten melkoisesti ja kävinkin tänään uudestaan spinnailemassa. Tänään tosin oli kestävyyspainotteinen tunti, eli hiki lensi kahta kauheemmin. Siinä kyllä oltiin oman jaksamisen äärirajoilla joissain osiossa. Unohdinpa myös hikipyyhkeen kotiin. VIRHE! Ehdottomasti kyllä jatkossa aion myös käydä, pari kertaa viikossa olisi huippu.

Huomenna Ruusan kanssa mennään ensimmäistä kertaa perustottiskurssille. Ollaan mielestäni ihan hyvin kotona saatu reenattua perusjuttuja. Jos joku olis mulle alunperinkin kertonut että lelu/leikkimispalkkaus voi toimia paremmin joillain, niin oltais säästetty melkoisesti aikaa. Mutta turha sitä näin jälkikäteen on surra. Nyt siis pitkälti mennään vetoleikkipalkkauksella. Johan on koira kunnostautunut käyttäytymään. Kulkee useimmiten vierellä kuin enkeli. Kurssilla päästään hiomaan sitä puolta kun ympärillä on muita koiria.

Mutta näihin tunnelmiin lopeteltava. Aamulla odottaa viideltä herätys ja täytyy pihalla vielä kävästä pikkulenkki. Mukavaa alkavaa viikkoa!




maanantai 4. maaliskuuta 2013

Alkaneen viikon autuus

Uskokaapa vaan pois. Maanantai on yksi mun lempparipäivistä. Uusi viikko alkaa, uudet suunnitelmat tulille ja muutenkin uudet fiilikset! Yleensä maanantai on yleinen nurinapäivä, ainakin ikävän paljon sellaista kuulee. Kyllähän siinä omatkin fiilikset latistuu kun kaikki valittaa. Tänään onneksi ei olla törmäilty niihin valittajiin.

Oon varmaan myös perin vinksahtanut näin muutenkin. Olen innoissani tenttiviikosta, vaikken ole pahemmin kerennyt lueskellakaan. Jotenkin vaan silti sellainen olo että ei ihan pohjatuloksia käydä hakemassa. Kiukulla läpi ja sitä rataa. Tokihan nää on molemmat tentit välikokeita, että kerkee vielä pelastaa itsensä jos ei ihan putkeen menekään, osallistumalla sitten tenttiin sitten keväämmällä. Tietysti nyt luen mitä tässä vielä ehtii.

Tänään kaupoilla käydessä ostin raakasuklaata kokeiluun. Samoin ostin cashewlevitettä. Ihan naturellina, ei siis suolaa eikä sokeria. Täytyy varmaan googlailla mihin kaikkeen tota raakasuklaata oikeen voikaan tunkea. Jauhetta siis on.


Ootteko kuullut muuten HIITistiä? Tulee siis sanoista high intensity interval training. Kokeilin tossa yhtä suht helppoa dailyhiitin reeniä, kaks kertaa läpi. Ei elämä. Tommosta kun hinkkaa muutamana päivänä viikossa, alkuun vaikka vaan sen vartin, niin johan kestävyyskunto nousee. Mä kun luulin että mulla kohtuullisen hyvä kunto olis ollut niin tuo romutti sen luulon kyllä täysin. Jalat suorastaan vapisi. Haastan testaamaan vaikkapa tätä

Ja koiranruoka-asioissa otin askeleen etiäpäin. Kokeiluun lähti nyt Maukas Juniori -ateria. Ruusalle näytin pötkylää niin sehän olisi vetänyt sen mielellään jäisenä muoveineen, kovasti innostu. Nyt pistin pienen ilta-annoksen sitä sulamaan niin kyttää (eli nukkuu) tuolla pöydän ääressä jossa kuppi on.


Ja jottei makkara jää viimeiseksi kuvaksi niin vielä tässä pieni tiiviste Ruusan kasvuvauhdista.


perjantai 1. maaliskuuta 2013

Koiranruoka-asiaa ja salireeniä

Tuossa tuli itseasiassa tarkemmin mietittyä koirankin ruoka-asiaa kun tuota edellisessä postauksessa mainitsemaa linkkiäni olin lukenut toksiineista ja aineksista joita ei kuuluisi syödä. Nythän koira on syönyt sitä ruokaa mitä kasvattaja suositteli. Hyväähän tuokin toki onneksi on, mutta siinä on sellaisia ainesosia jotka eivät koiran ruokavalioon kuuluisi, esimerkiksi vehnä on sellainen. Nyt kun nuo nappulasäkit loppuu, mitä tuolla nyt on jäljellä, vaihtuu ruoka mahdollisesti Acana -merkkiseen koiranruokanappulaan. Aion myös kokeilla jonkin sortin kotiruokaa enemmissä määrin mitä aiemmin. Nythän ruoka on pääasiassa koostunut nappuloista, raejuustosta, oliiviöljystä, pellavansiemenrouheesta ja harvoin olen tehnyt kana-riisipuuroa nappuloiden seuraksi. Musti ja mirri näyttäisi myyvän pakasteesta Maukas koiranruokapötkylöitä. Valikoimaan kuuluu sekä kypsennettyä että raakaruokintasapuskaa. Voisin seuraavalla kerralla kun mm:ssä käyn ottaa mukaan junioreille tarkoitetun pakastemössön ja pistää sitä lisäksi koiran ruokaan kokeeksi jonkun verta. Saapi nähdä mihin sitä nyt sitten ajautuu tuon koiranruoka-asian kanssa loppuviimein. Nykyisiä nappuloita on n. 25kg vielä jäljellä eli aikaa tässä vielä pohtia kyllä on.

Käytiin taas hieman Ruusan kanssa jäällä päästelemässä jälkiliinassa, kun aamulla tuntui että energiaa on ihan liiaksi. Ähistä kähisi tuossa lattialla itekseen lelujensa kanssa. Ja lopulta taas selällän makasi ja puri toista takatassuaan, toisella potki itseään leukaan. Ihan hyviä luoksetuloja oli taas siellä joukossa. Varsinkin jos oli lelu kädessä niin johan tultiin vierelle kuuliaisesti ja kuunneltiin. Keskittyminen sitten taas paikallaoloon oli vähän vaihtelevaa kun läheisellä kävelytiellä käveli ihmisiä. Mutta hyvää reeniä taas kuitenkin oli.



Ja salille tuli taas vääntäydyttyä pitkästä aikaa. Ihan hävettää kun ei ole ehtinyt käydä, hyvällä mielellä sieltä kuitenkin aina lähtee pois. Vuorossa oli alakropan vuoro ja itseasiassa testailin ensimmäistä kertaa puhelimen erästä sovellusta jolla voi salireeneistä, painoista, toistoista yms pitää kirjaa. Ihan käypältä softalta vaikutti, varmaan tuen tekijää ja ostan koko version Google Playsta jossain vaiheessa. Saa myös vinkata jos jollakulla on jokin salireeniohjelma ollut käytössä mistä on pitänyt. Tänään lähti kokeiluun OptiMSM, josta saattaa olla apua nivelongelmiin, polvesta ja ranteesta kun moisia löytyy toisinaan. Lisäksi muitakin terveysvaikutuksia on. Jos pätkääkään kiinnostaa niin kannattaa lueskella aiheesta, google löytää paljon erilaisia sivuja.


Uskaltauduinpa ottamaan jopa ujon salikuvan itestäni, kun olin rauhallisempaan tilaan menossa venyttelemään. Ehkä pikkuhiljaa alan itsekriittisyydestäni päästä eroon kun moisen uskallan julkaista.


Tuota nukkea taustalla olisi muuten hauska vähän retuuttaa. Sitä saa ilman kenkiä potkia sekä paukuttaa nyrkkeilyhanskoilla. Mahtaa olla hyvä ressinpurkukaveri.